Viikonloppuna starttaa toinen osa kotipihan suunnittelu -kurssista. Tuolloin aiheena ovat havupensaat ja köynnökset sekä pensaat. Mutta sitä ennen kerrataan hieman ensimmäisen viikon antia, jonka aiheena oli ”suunnittelun aloitus”.
Ensinnäkin pihaa suunnitellessa tarvitset mitat suunniteltavasta alueesta. Tulostimme asemapiirustuksemme mittasuhteessa 1:100 (tällöin siis yksi sentti piirustuksessa vastaa yhtä metriä luonnossa). Tämä helpottaa huomattavasti suunnitelman tekemistä ja hahmottamista. Mikäli asemapiirustusta ei ole, voi myös mitata suunniteltavan piha-alueen ja pihalla olevat rakennukset. Nämä piirretään sitten samassa mittasuhteessa (1:100) luonnospaperille.
Ennen kuin suunnitelmissa päästään tosi toimiin, tulisi ottaa huomioon muutama tärkeä seikka.
1) Tontin eri kohtien valo-olosuhteet vaikuttavat kasvivalintoihin (varjo, puolivarjo eli puoliaurinko, aurinko). Varjoisaan paikkaan ”paistaa” keskikesällä aurinko aamulla tai myöhään illalla. Aurinkoiseen paikkaan paistaa aurinko taasen ”koko” päivän.
2) Tontin eri kohtien maankosteus. Kuivan paikan tunnistaa alkukesästä keltaisesta nurmikosta, kosteudeltaan tavallisen maan sanotaan olevan tuore, kosteaan maahan jää vesisateessa hetkeksi lätäkkö ja märkä maa on vetinen vielä pitkään sateen jälkeenkin.
3) Kaapelien, johtojen ja putkien (maassa ja ilmassa) kohdalle ei suunnitella puita eikä isoja pensaita. Samoin kun ei rakennuksen routaeristeiden sekä seinän vierustan sepeli/murske/mukulakivikaistaleiden kohdalle.
4) Talvella tulee ottaa huomion katolta tippuvat lumet. Lumet lentävä yllättävän pitkälle (vaikka olisi lumiesteet) ja useimmat kasvit eivät kestä tätä lumikuormaa. Suunnitteluvaiheessa olisi hyvä myös huomioida mihin siirretään lumet kulkuväyliltä. Lumenkasauspaikan pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin alueen, jolta lumet siirretään (huom! ja mahdollisimman lähellä).
5) Näkösuojia miettiessä tulisi huomioida sekä yksityisyys (esim. raja-aidat) sekä rumien näkymien peitto kasveilla.
6) Kannattaa myös miettiä miten piha näkyy sisälle ja mitä sieltä näkyy. Useimmiten ikkunoista ei näy maassa olevia asioita (ellei kauempana) vaan korkeampien pensaiden (tai ylempänä) puiden ”latvoja”.
7) Vaikka suunnittelisi uutta pihaa, voi kenties yrittää säilyttää jotain vanhaakin. Mikäli maata joudutaan korottamaan, on kuitenkin huomioitava, että puut eivät kestä puolenkaan metrin maankorotusta (juuret tukehtuvat ja puu kuolee).
8) Mahdolliset asemakaavamääräykset saattavat vaikuttaa huomattavastikin suunniteltavaan pihaan. Puiden määrä (huom! esim. yksi Timanttituija lasketaan yhdeksi puuksi, jolloin asemakaavan määräämä esim. 25 puuta täyttyy aika helposti), aidat, jopa puulajit tms.
9) Vielä viimeisimpänä huomiona, että piha ”ei saa aiheuttaa haittaa naapureille eikä liikenteelle”
10) Tämän jälkeen seuraa se mukava vaihe, eli voi rauhassa pohtia, mitä haluaa pihalta? Mitkä ovat koko perheen toiveet (trampoliini, suuri terassi, vilvoittelualue, nurmikenttä pallopelejä varten tms.) Näihin vaikuttavat merkittävästi ne toiveet, mitä pihalla halutaan tehdä ja harrastaa. Pihaa suunnitellessa voi miettiä myös omia unelmiaan: uima-allas, japanilainen kivipuutarha, hyötypuutarha, riippukeinu? Puutarhanhoitoon käytettävä aika kannattaa myös arvioida realistisesti. Esimerkiksi siirtonurmi tarvitsee monta vuotta kastelua kaksi kertaa viikossa leikkaamisesta puhumattakaan, jotta se pysyy hyvänä (golfkenttien ”täydelliset” nurmikot vaihdetaan tasaisin väliajoin, jolloin ne näyttävät aina hyviltä). Hyötypuutarha ja esimerkiksi useat ruusulajikkeet vaativat paljon aikaa ja hoitoa. Tyyli, mieltymykset ja talontyyli antavat myös hyviä lähtökohtia suunnittelulle.
Noin 1000 neliöisen tontin piha kustantaa keskimäärin noin 15000 euroa. Summa kuulostaa hurjalta. Tästä syystä esimerkiksi suunnittelijat eivät läväytä suorilta käsin hintaa pöydälle suunnitelmaa esitellessään. Toisin kuin talo, piha muotoutuu vuosien saatossa ja asuntomessuja lukuun ottamatta harvaa kunnostaa pihaa täydelliseksi kertarysäyksellä. Kaikkea ei siis tarvitse tehdä kerralla, vaikka suunnitelma olisikin kuinka viimeistelty tahansa. Puut ja pensaat kasvavat hitaasti eikä kasvua voi nopeuttaa (jos haluat esim. näkösuojaa nopeammin, osta suurempi taimi!)
Tässä alkurysäys pihasuunnittelun saloihin. Seuraavassa pihasuunnittelupostauksessa jaamme ”tietouttamme” puista ja kasvien vaatimasta tilasta tontilla (puu tarvitsee tilaa keskimäärin kuusi metriä!)
Huomenna jatkuu pihasuunnittelukurssi työväenopistolla. Olemme taas silmänä ja korvana ja välitämme opittua teille eteenpäin. Tähän postaukseen saa lähettää kysymyksiä ja korjauksia, mikäli jotain pälkähtää mieleen.
Kiitos tietopaketista! Me käytetään pihasuunnittelijaa, koska meidän piha tuntuu hankalalta itse hahmotettavaksi, mutta mielenkiinnolla silti luin nämä perusteet ja jään myös odottamaan jatko-osia. Enpä muuten tiennyt, että kaavassa voidaan määrätä puiden maksimimäärä ja että esim. tuijat tosiaan lasketaan puiksi (vaikka tiedän kyllä, että ne ovat puita, mutta jotenkin aidanteessa kasvavia tuijia tai syreenejä ei osaa laskea mukaan). Esim. tuijiahan on helposti vaikka kuinka monta kymmentä, jos niistä haluaa tehdä tiheän aidan. No, onneksi meillä ei ole tuollaisia rajoitteita vaan saadaan rauhassa istuttaa piha oman mielemme mukaan.
Nuo kaavat voivat määrätä tosiaan mitä kummallisimpia asioita. Esimerkiksi eräällä Pihljajatiellä jokaisen pihaan täytyi istuttaa pihlaja! Ammattilaisen käyttäminen on varmasti järkevää. Me yritämme pärjätä näillä tee-se-itse- suunnitelmilla ja itseopiskelullla. Jatkoa seuraa 🙂