Tässä on jo muutaman kerran kehuskellut, että ollaan oltu koko kesä, kuin ellun kanat, syljeskelty kattoon ja katseltu terassilta, kun ruoho kasvaa. Ehkäpä kontrastina aikaisempiin kesiin nähden tältä on tosiaan tuntunut. Mutta olemme me vähän kokeilleet kasvatushommiakin. Talomme eteläpuolella, vanhan omenapuun kupeessa on täydellinen paikka pienelle ryytimaalle. Tänä kesänä kurkut kukoistivat kasvumaapussissa ja kuormalavoissa rehottivat yrtit, retiisit ja erilaiset herneet. Ruukutuspöydällä oli tomaatintaimen jos toinenkin rivissä.
On ollut jännä huomata, miten sitä onkaan löytänyt itsestään puutarhurin. Taidot aloittaessa olivat tasan nolla, mutta niin sitä vaan erehdyksen ja opin kautta on onnistunut saamaan nuoren pihan jonkinlaiseen alkuun. Ennen rakennusurakkaan lähtemistä kävimme myös Työväenopiston järjestämällä pihasuunnittelukurssilla, jota veti Sari Weckström. Kurssilla lähdettiin luonnostelemaan pihaa ihan alusta asti skissipaperille. Kullanarvoisia neuvoja tuli pihan pohjatöistä aina kasvivalintoihin saakka. Sarin ammattitaitoisia pihavinkkejä voi kuka tahansa kurkistaa Sarin puutarhat blogista.
Viikonloppuna on luvassa vielä laajempia kuvia pihasta.
Kasvumaa (luomu) | GreenCare