”Toisen turhake on toisen lahja” on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Kontin ja Suomen Blogimedian kanssa.
Suomalainen design tunnetaan pelkistetystä tyylikkyydestä ja puhtaista linjoista. Tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän Suomen muotoilun historia on näyttävä. Monien mielikuvissa suomalaisen muotoilun kultakautta elettiin 1950–1960-luvuilla, jolloin muotoilussa vaikuttivat sellaiset nimet kuin Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck ja Alvar Aalto.
Nämä nimet tunnettiin ja tunnetaan edelleen hyvin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Tuon aikakauden muotoilijat olivat taitavia käsityöläisiä, jotka tunsivat hyvin materiaalien ominaisuudet ja käyttäytymisen. Suomi on kuitenkin edelleen vahva muotoilumaa ja vuosittain oppilaitoksista valmistuu joukko erittäin lupaavia nuoria muotoilijoita.
Jostain syystä nuorten muotoilijoiden on hyvin vaikea saada tuotteitaan näkyville kotimaassa saatikka sitten Suomen rajojen ulkopuolella. Muotoilija vaatisi rinnalleen myös yhtä intohimoisen valmistajan. Vuosi sitten Habitaressa Riikka Kantinkosken ja Pinja Rougerin suunnittelema The Botanicshelf pääsi suoraan Adean tuotantoon. Vaikka suomalainen muotoilu edustaa yhä tänäkin päivänä huippuosaamista, ei Wallpaperin vuonna 2015 listaamassaan artikkelissa alan 200 huippunimen joukossa näkynyt yhtään suomalaista.
Myös tämän aikakauden suomalaista muotoilua pitäisi markkinoida ja viedä rohkeammin ulkomaille. Tämä vaatisi kuitenkin myös Suomen valtiolta panostusta ja rahaa.
Kavahdan hieman sanaa design. Design-tuote mielletään usein ylellisyysesineeksi, johon tavallisella kuluttajalla ei ole varaa. Designin sijaan käyttäisin mieluummin ihan suomalaista sanaa muotoilu. Hyvin muotoiltu tuote on hyödyllinen: se hankitaan käytettäväksi eikä pelkästään koristeeksi. Hyvä muotoilu on kuitenkin myös esteettistä. Tuotteen tulee kestää myös aikaa.
Usein kysytäänkin, mitkä tämän aikakauden muotoilusta nousevat tulevaisuuden klassikoiksi. Klassikkotuote kestää aikaa vuosikymmenestä toiseen niin rakenteellisesti kuin ulkonäöllisestikin. Ajattoman tuotteen pitää henkiä vahvasti myös omaa aikaansa. Hyvä muotoilu karttaa muodikkuutta ja kestää vuosikausia – jopa nykypäivän kertakäyttöyhteiskunnassa.
Fiskarsin sakset tai Iittalan astiat edustavat mielestäni hyvin ajatonta ja kestävää muotoilua: vanhoja klassikoita aina sieltä suomalaisen muotoilun kulta-ajoilta aina tähän päivään: arjen käyttöesineitä, joita löytyy varmasti lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Muita tulevaisuuden klassikoiksi nousevia tuotteita valmistaa tällä hetkellä esimerkiksi Woodnotes, joka onkin jo hyvin tunnettu myös maailmalla.
Marimekon tämän päivän kuosit ovat varmasti tulevaisuuden klassikoita sekä myös Johanna Gullichsenin tekstiilit, jotka ovat tyyliltään hyvinkin ajattomia. Nuorista suunnittelijoista Saanan ja Ollin kuosit ilmentävät hyvin tätä päivää. Myös Timo Niskasen Himmee-valaisimet ovat hyvä selvää klassikkoaineista: nykyaikaista, mutta ajatonta muotoilua.
Verrattuna 1950-lukuun kuluttajat tiedostavat nyt kierrätyksen merkityksen sekä muotoilun vaikutuksen paremmin. Siinä, missä tuotetta myytiin ennen tähtisuunnittelijan nimellä, suurempi arvo on nyt brändillä tuotteen takana. Jotkut klassikot saattavat myös vaipua unholaan pitkäksikin aikaa ja pulpahtaa taas aika ajoin pinnalle.
Tähän ilmiöön someaikakaudella vaikuttaa vahvasti tuotteiden näkyvyys: yhtäkkiä joku esine tuntuu löytyvän jokaisesta kodissa. Verkko on mahdollistanut myös sen, että tuotteita voi etsiä ja löytää ihan kotisohvalta.
Joskus tekee löytöjä, mutta oman kokemuksen mukaan varsinkin suosittujen tuotteiden hinnat verkkohuutokaupoissa ja kirpputoreilla ovat aika kovia. Hinnat ovat myös karanneet ainakin pääkaupunkiseudun vanhaa tavaroita myyvissä liikkeissä.
Toisaalta ymmärrän tämän hyvin. Jos on kysyntää, voi myös pyytää. Toki liikkeiden omistajien täytyy myös ansaita tekemällään työllä.
Tänään joulukuun ensimmäisenä perjantaina järjestetään kolmatta kertaa Osta työtä Suomeen -päivää. Päivällä halutaan muistuttaa kotimaisen työn tärkeydestä herättelemällä meitä pohtimaan omien kulutuspäätöksiemme vaikutusta. Päivän tavoitteena on, että yhä useampi suomalainen ostaisi vain kotimaisia tuotteita ja palveluita, ja kiinnittäisi huomiota suomalaisten tuotteiden ja palveluiden työllistävään vaikutukseen.
Suomen itsenäisyyspäiväviikolla 4.-10.12.2017 myös Suomen Punaisen Ristin Kontti-tavarataloissa on myynnissä suuri valikoima suomalaista suunnittelua ja designia.
Kontti on kierrätystavaratalo, jonka tulos käytetään Punaisen Ristin avustuskohteisiin: kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoiminnan tukemiseen Suomessa ja yksi kolmasosaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Lisäksi Kontti työllistää henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään työttömänä tarjoamalla työntekijöilleen mahdollisuuden koulutukseen ja tukien heitä näitä myös oman tulevaisuutensa suunnittelussa.
Lahjaostoksille Suomen Punaisen Ristin Kontit tarjoavat loistavan mahdollisuuden kukkaron pulleudesta riippumatta.
Mielestäni kierrätettyä tavaraa voi erittäin hyvin antaa lahjaksi, kunhan tavara on siistiä ja ehjää. Vantaan Kontista löysin Iittalan tuotannosta poistuneet Gaissa-lasit, joita tiedän erään läheiseni keräilevän. Lisäksi hyllyssä komeili Oiva Toikan huikean vihreä Fauna-maljakko, Aarikan vanha kynttelikkö sekä virheettömät Finelin valkoiset keittoastiat.
Arabian 80-luvun Joululautaset sekä Gunvor Olin-Grönqvistin suunnittelema Kosmos-sarja sopii mielestäni hyvin itsenäisyyspäivän viikon teemaan ja kattaukseen tuoden mieleen oman lapsuuteni sekä mummolan.
Suomen Punaisen Ristin Kontti-tavarataloissa hinnat ovat verrattain erittäin edullisia ja lähes joka päivä on tarjolla jotain uutta ja todellisia löytöjä voi tehdä koska vain. Tämä tekee Konteissa vierailun myös erittäin mielenkiintoiseksi. Nimestään huolimatta Kontti ei ole mikään kontti eikä perinteinen kirpputori.
Vieraillessani Vantaan Kontissa kiinnittyi huomioni heti myytävien tuotteiden esillepanoon: valikoima oli asetettu esille ilmavasti ja selkeästi: kodintekstiilit roikkuvat siististi taiteltuna henkareissa aseteltuina värien mukaan ja myyntipöytien kauniit asetelmat oli huolella mietittyjä.
Parasta valikoimassa on hyvä mahdollisuus löytää jo tuotannosta poistuneita esineitä: juuri niitä designklassikoita, joita harvoin osuu enää kohdalle.
Konttiin voi kuka tahansa lahjoittaa itselleen tarpeettomia tavaroita: toisen turhake on toisen lahja. Ainut kriteeri on, että tavaran tulee olla ehjää, puhdasta ja hyväkuntoista. Likaiset ja rikkinäiset lahjoitukset tuovat Kontille jätekustannuksia, jotka vähentävät avustustyöhön ohjattavan tuoton määrää.
Omat lahjoitukset voi viedä suoraan Kontti-tavarataloon tai keräyslaatikkoon. Suurikokoisille huonekalulahjoituksille Kontti tarjoaa maksuttoman noutopalvelun.
Kierrätyksestä ostetut joululahjat ovat todellinen ekoteko, joka sopii joulun kaltaiseen kulutusjuhlaan todella mainiosti.
Kerään pitkin vuotta kierrätysryhmistä ja kirpputoreilta kaappiin tavaroita, joiden ajattelen sopivan lahjaksi. Kun kaapin valikoima on tarpeeksi runsas, löytyy sopiva lahja mitä erilaisempaan tarpeeseen ja tilaisuuteen eikä näin joulun alla tule oikeastaan minkäänlaista stressiä lahjoista.
Minulla on myös tapana ottaa talteen jo käytetyt lahjapaperit sekä leikata lehdistä kuvia itse askarreltuihin kortteihin. Kauniisti pakattu lahja ja itse tehty kortti tuntuvat aina lahjansaajasta erityisen henkilökohtaisilta.
Oiva Toikka Fauna-maljakko | SPR Kontti -kierrätystavaratalo
Arabia Kosmos-astiasto | SPR Kontti -kierrätystavaratalo
Aarikka-kynttelikkö | SPR Kontti -kierrätystavaratalo
Arabia-joululautaset | SPR Kontti -kierrätystavarataloI
ittala Gaissa-lasit | SPR Kontti -kierrätystavaratalo
Finel-keittoastiat | SPR Kontti -kierrätystavaratalo