Kirjoitin aikoja sitten muuttomme kynnyksellä heittäytyjistä, ihmisistä, jotka uskovat omaan juttuunsa ja inspiroivat toiminnallaan ja teoillaan myös muita.
Ihmisistä, jotka ovat kiivenneet konkreettisesti tai kuvainnollisesti benjihyppytorniin ja tulleet pää edellä kohti asfalttia, luottaen siihen, että jaloissa oleva kumilenkki sinkauttaa heidät ihan viime metreillä takaisin kohti korkeuksia.
Olen kuullut, kun nuo ihmiset huutavat riemusta (ja ehkä vähän pelostakin) luottaessaan ja lentäessään, ja saanut jakaa murto-osan tuosta kokemuksesta, kun nämä samaiset ihmiset mieli innosta väristen kertaavat tuota kokemusta vielä vuosienkin jälkeen.
Itse olen niitä ihmisiä, jotka vannovat etteivät koskaan hyppää. Siispä olen katsonut sivusta jalat tukevasti maassa. Silti en voi olla huomioimatta sitä sisimmässäni olevaa paloa ja poltetta tehdä vastoin kaikkia odotuksia ja hypätä kohti tuntematonta.
Tai ehkäpä olen jo tehnyt niin, kuten silloin kun lähdin opiskelemaan Thaimaahan tai päädyimme untuvikkoina rakennuttamaan kivitaloa.
Nämä ovat omasta mielestäni kuitenkin aika kevyitä pyrähdyksiä, joiden jälkeen olen palannut tutuille ja turvallisille laduille.
Yksi ihailemani heittäytyjä on kollegani Emilia Koskelo, joka tiesi aina, että ryhtyisi vielä jonain päivänä tekemään taidetta. Kerättyään tarpeeksi rohkeutta hän aloitti kuvataideopinnot ja vuonna 2020 hänestä tuli täysipäiväinen yrittäjä. “Nyt teen kaikkea sitä mitä sydän sanoo”, hän kertoo ja jatkaa samaan hengenvetoon, että olevansa ikuinen haaveilija, jota kuljettaa sellainen sisäänrakennettu kaiho ja unelmointi: “Haluan maalata hetkiä ja muistoja, pieniä välähdyksiä.”
Tunnistan Emilian puheissa sen palon, joka ajaa tekemään luovaa työtä. Taiteen tekeminen on myös hyvä tapa käsitellä ja purkaa asioita.
Itse teen samaa sanojen kautta.
MISTÄ LÖYTÄÄ INSPIRAATIO?
Emilialle kuvan tekeminen on aina tuntunut oikealta. “Maalaaminen on kuin musiikkia, sen melodian ja tunnelman kuulee, mutta ei sitä voi täysin sanoilla selittää”, hän summaa.
Emilian teoksissa toistuvat luonto ja sen monet muodot, varsinkin meri, aallot ja rannikot. Uusien maalausten ideat syntyvät yhtäkkiä ja hänellä on aina muistivihko mukana.
Ihailen sitä, että Emilia omien sanojensa mukaan pyrkii aina tekemään juuri sitä, mikä sillä hetkellä eniten inspiroi.
Tässä olisi itselläni vielä todella paljon opeteltavaa.
Luova prosessi on aina herkkä ja henkilökohtainen. “Joskus mietiskelen tiettyä aihetta todella kauan ja teen luonnoksia, sitten se valmistuukin nopeasti. Toisinaan taas annan alitajunnan virrata ja annan flow´n viedä”, Emilia kertoo. Musiikki on tärkeä elementti, joka auttaa pääsemään erilaisiin tunnetiloihin syvemmin kiinni.
Ammennamme Emilian kanssa visuaalisia vaikutteita samoista lähteistä: skandinaavinen tyyli, rauhallinen estetiikka ja vähäeleisyys kiehtovat meitä molempia. Emilian maalaukset ovat hyvin abstraktiivisia ja sävymaailma on neutraali, muotokieli ja struktuuri puhuttelevia.
Abstraktien teosten lisäksi Emilia tekee paljon muotokuvia, joissa häntä kiehtoo tarkan ja viitteellisen kontrastit, kasvojen ja vartalon muodot, mysteerisyys ja dramatiikka.
SISUSTUSTAULU VAI UNIIKKI TAIDETEOS?
Myös taiteilija Armi Tevan tällä hetkellä suuresta suosioon nousseiden keraamisten töiden tematiikassa toistuvat kasvot. Alun perin hänen piti suunnitella koruja, mutta työ tuntui saman toistolta. Hän kaipasi luovuutta.
Armi on aina pitänyt kasvoista, koska niistä välittyy tunnetiloja ja niihin pystyy samaistumaan. Tevan naamoista tulee hyvä mieli ja ne pistävät väkisinkin hymyilyttämään.
Hyvän taiteen tunnistaakin siitä, että se tuntuu vatsassa.
Tätä aikaa leimaa sekä hyvässä että “pahassa” se, että kaikki on heti kaikkien jaettavissa ja nähtävillä universaalisti reaaliajassa eikä mikään idea pysy uniikkina kauan. Tästä syystä myös taide, kuten esimerksi Armin naavat tuntuvat suhteellisen nopeasti vähän joka paikassa nähdyiltä vaikka ovatkin jokainen oma uniikki teoksensa.
Emilian mielestä myös niin sanotut sisustustaulut ovat kuitenkin ehdottomasti mahdollisuus! Taulut tuovat sisustukseen persoonallisuutta ja ilmettä. Parhaimmillaan taulu myös korostaa tavoiteltua fiilistä tilasta ja on esteettinen elämys.
“Kun taide ja sisustus mätsäävät niin se on kyllä aina yhtä ihastuttavaa”, Emilia kiteyttää.
Teos voi myös olla kannanotto ja ilmentää omaa ideologiaa.
Emilian vinkit taiteen ostamiseen:
- Kannattaa antaa aikaa sen oikean teoksen löytymiselle. Harvoin tietää tarkalleen mitä on etsimässä, ennen kun sen oikean taideteoksen löytää.
- Hyvä merkki on, jos teos voi sykähdyttää katsojaansa jotenkin.
- Nykyään on helppo selata esim. taiteilijoiden sometilejä ja hakea sieltä inspiraatiota.
- Kannattaa laittaa rohkeasti kyselyä taiteilijalle, jonka työt kiinnostavat.
- Työhuoneilla voi useasti myös vierailla ja näyttelyissä voi käydä paikan päällä katselemassa teoksia.
Taidetta voi hankkia myös lainaamosta. Jos teokseen ihastuu, voi sen lunastaa omaksi.